Hylättyjen kirkkojen Puola
Suomesta ei oikein löydä hylättyjä kirkkoja, mutta matkustamalla Puolassa ovat onnistumisen mahdollisuudet huomattavasti suuremmat. Paikallisessa kulttuurissa, yhteiskunnassa ja jopa politiikassakin katolilaisuuden merkitys on huomattavan syvällä. Usein hylätty kirkko tai kappeli saattaa olla pikemminkin evankelinen kuin valtauskontoon kuuluva.
Teiden varsilla on paljon ristejä ja pyhimyksille osoitettuja muistopaikkoja. Varsinkin ristit voivat olla muistona tieliikenteessä menehtyneen muistolle. Saattaapa suurikokoinen risti löytyä vaikkapa kaupan pysäköintialueen kulmalta kaikkine koristeluineen, kukkineen ja kynttilöineen.
Hylättyjä kirkkoja ja kappeleita täytyykin sitten vähän enemmän etsiä eikä niille oikein voi sattumalta päätyä. Tämän teemamatkan tarkoituksena oli tutustua juuri tältä osin paikalliseen tarjontaan.
Teiden varsilla on paljon ristejä ja pyhimyksille osoitettuja muistopaikkoja. Varsinkin ristit voivat olla muistona tieliikenteessä menehtyneen muistolle. Saattaapa suurikokoinen risti löytyä vaikkapa kaupan pysäköintialueen kulmalta kaikkine koristeluineen, kukkineen ja kynttilöineen.
Hylättyjä kirkkoja ja kappeleita täytyykin sitten vähän enemmän etsiä eikä niille oikein voi sattumalta päätyä. Tämän teemamatkan tarkoituksena oli tutustua juuri tältä osin paikalliseen tarjontaan.
Tyypillinen kylänäkymä Puolan maaseudulla. Kuvan kirkko ei ole hylätty.
Ristit tienvarrella ovat usein kookkaita ja näyttäviä.
Vuonna 1810 rakennettu Pyhän Helenan kirkko sijaitsee syrjässä.
Kalusteita ei juuri ole eikä seinämaalauksia voi onneksi varastaa.
Ystävä sä lapsien - seinämaalauksen aihe on kaikille tuttu.
Nuorten mielisairaalan kappeli on hiljentynyt jo 1980-luvulla.
Kappelin seinäreliefeihin on ikuistettu raamatun kertomuksia.
Arkkienkeli Mikael ja "Quis ut Deus" - "Kuka on Jumalan kaltainen".
Vuonna 1941 sairaalan potilaat karkotettiin keskitysleireille turvautumalla valheeseen, että menettely olisi vain väliaikainen.
Näyttävä lasimaalaus on säilynyt ehjänä.
Natsit perustivat komentopaikan sairaalaan vuonna 1945, ja uhkasivat tappaa kaikki 600 potilasta. He onnistuivat onneksi pakenemaan salaa, ja pelastautuivat omatoimisesti yön turvin.
1400-luvulla rakennettu kirkko ei ole enää vuosikymmeniin ollut käytössä.
Kookas kivikirkko rapistuu vilkkaan kylän keskustassa.
Lehtikuusesta rakennettu kirkko on valmistunut vuonna 1709, ja kellotorni vuonna 1764.
Luonnollisesti tämäkin kirkko on yleisöltä suljettu.
Puukirkko on näyttävä sisältäkin, vaikkakin lehteri on jo huonokuntoinen.
Saarnastuoli ja alttari samassa. Viereisen kirkon pihamaalta kaikuvat sunnuntaimessun äänet.
Vanha kartano, iso puisto ja syvällä metsässä oleva hautamausoleumi ovat kuuluneet sotilassuvulle.
Kurkistus mausoleumin kryptaan yllättää.
Sukuun on kuulunut temppeliherroja, sotilaita ja yksi suvun jäsen on osallistunut myös Hitlerin salamurhayritykseen.
Massiivinen kivikirkko on valmistunut vuonna 1912 eikä sisään ole enää pääsyä.
Kirkko on vaurioitunut pahasti jo vuonna 1945, kun miliisiyksikkö räjäytti kellarinoven etsiessään pakenevia natseja.
Vanhassa palatsissa on ollut Pyhän Kolminaisuuden kappeli.
Näyttävä kattomaalaus on valmistunut 1730-luvulla ja on noin 20 metriä pitkä. Maalauksessa olevien hahmojen määrän voi vain arvata.
Taustalla olevalla hylätyllä palatsilla on ollut oma suojelupyhimyskin. Teemamatka on ohi - ja on kotimatkan aika. Mielessä on jo monta uutta matkaa sekä ulkomailla että tietenkin myös Suomessa.
Iltalehti on tehnyt haastattelun Puolan matkasta - klikkaa kuvaketta!:
|