Poikavankila
"Viimeisen paikan pojat" oli nimitys hoidettaville, jotka joutuivat tähän erityislaitokseen. Taustalla oli vakavia käyttäytymishäiriöitä ja rikoksia - jopa tappoja, jonka vuoksi heitä ei voitu eikä haluttu ottaa minnekään muualle. Iältään he olivat kuitenkin liian nuoria sijoitettaviksi vankilaan, mutta täällä ollessaan ei aina tiennyt jäljellä olevaa aikaa. Kaikkiaan poikien määrä oli 20-30.
Vitsarangaistus sallittiin laissa vielä vuonna 1967, mutta oli käytännössä sen jälkeenkin. Vaihtoehtona oli eristysrangaistus, jonka pituus saattoi toiminnan loppuaikoinakin olla 1-4 päivää. Kurinalaisuudesta huolimatta koulunkäyntiä, kasvattamista, liikuntaa ja raskaitakaan työvelvollisuuksia ei unohdettu. Laitoksen toiminta päättyi vuonna 1989 - samoihin aikoihin laitoksen pitkäaikainen johtaja jäi eläkkeelle ja rakennus jäi ilman käyttöä.
Vitsarangaistus sallittiin laissa vielä vuonna 1967, mutta oli käytännössä sen jälkeenkin. Vaihtoehtona oli eristysrangaistus, jonka pituus saattoi toiminnan loppuaikoinakin olla 1-4 päivää. Kurinalaisuudesta huolimatta koulunkäyntiä, kasvattamista, liikuntaa ja raskaitakaan työvelvollisuuksia ei unohdettu. Laitoksen toiminta päättyi vuonna 1989 - samoihin aikoihin laitoksen pitkäaikainen johtaja jäi eläkkeelle ja rakennus jäi ilman käyttöä.
Laitoksen entinen johtaja: "Tuo muureilla varustettu rakennushirviö muistutti siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, kun tehdään rikos."
Laitos on kuin mikä tahansa aikakautensa rakennus - lukuun ottamatta muuria.
Alhaalta vasemmalta pääsy valvojien taukotiloihin, ylhäältä vasemmalta pääsy eristysselleihin.
Näkymä eräästä huoneesta käytävään.
Makuutilat olivat lukittuina öisin.
Käsinkirjoitettua vuosien takaa: "3 vrk (=eristystä), syy: kapinan lietsonta, vaikkei pidä paikkaansa."
Saniteettitiloissa ei ollut juuri yksityisyyttä.
Kunkin oven takana on majoitustila pienessä huoneessa.
Panssarilasitkaan eivät kestä kaikkia iskuja eikä ikkunoita tietysti saanut auki lainkaan.
Yleisestä keittiötilasta löytyy pari pöytää ja tuolia. Liedellä itselleni myös tuttu koulukirja.
Tämä tila on toiminut siivousvälinevarastona.
Tuolilla kyltti: "Harley Davidson Motorcycles". Ensimmäisestä ovesta pääsy keittiötilaan, seuraavasta pesutilaan.
Rapistuvan maalin alta paljastuu 1970-luvun alun maalausprojekti, missä käytettiin kirkkaita värejä.
Pojat saivat itse valita värisävyt maalausprojektissa: levoton oranssi oli suositumpi väri kuin rauhoittavan vihreä.
Tilaa on vähän - joidenkin huoneiden "putkamaisuudesta" huolimatta erikseen oli vielä eristysselliosastot.
Eristysselliosastolla vesivahinkoriski oli minimoitu sijoittamalla vessan vesisäiliö käytävään. Toinen samanlainen osasto löytyy rakennuksen toisesta päästä.
Eristysselliin joutumisen syitä olivat mm.: karkaaminen eli hatka, vastaan hangoittelu eli pintsaus, väkivalta...
Aika ankea tila ollut viettää aikaa, missä ei ole muuta tekemistä kuin tiilenpäiden lukeminen.
Seinään on rustattu mm. heviyhtyeiden nimiä ja mietteitä - löytyypä lapsenomaisia autopiirustuksiakin.
Valvojien huoneesta löytyy valo-ohjaustaulu yksittäisiin huoneisiin.
Muistitauluun laitettiin valvottavan nimilappu tarvittavan kohdan alle: "Poliisikuulustelussa", "Hatkassa", "Paikalla" jne.
Oven takaa pääsy toiseen eristysselliosastoon.
Koulunkäynnillä oli tärkeä merkitys laitoksessa. Tuntihäiriköintiä oli vähemmän kuin saman aikakauden tarkkailuluokilla ulkomaailmassa.
Kalterit ikkunoissa korostavat sisätilojen ankeutta entisestään.
Viimeisiksi jääneitä seinäkirjoituksia. Vanhemmat kirjoittelut ovat jääneet maalikerrosten alle.
Karkurin rangaistus: sängystä patja pois, paidatta vatsalleen jousien päälle makaamaan ja bambuvitsaa selkäpuolelle. Vaihtoehtoisesti sai valita eristysselliä 3 vuorokautta.
Ullakolta löytyy muitakin kalusteita ja pulpetteja.
Herbario eli kuivakasvisto auki lattialla. Suksilla on tehty lauantaisin hiihtoretkiä lähipitäjiin.
Entinen ulkoilupiha ja rundi ovat täysin metsiköityneet muutamassa vuosikymmenessä.
Ulkoilu oli ajallisesti rajattua ja valvottua.
Piha suunniteltiin kuin vankilaan: muurin korkeus on lähes 6 metriä. Portti oli aikanaan jatkuvasti lukittuna - ja on edelleen. Poistuminen uusiin seikkailuihin tapahtuukin rakennuksen hämärän kautta.