Salpalinja
Salpalinja on vuosina 1940-1944 rakennettu puolustuslinja ja Suomen suurin rakennushanke. Rakennustöihin on osallistunut enimmillään 35 000 miestä, muonittajinaan 2000 lottaa. Betonisia tai kallioon louhittuja bunkkereita eli kantalinnoitteita on ollut reilut 700. Lisäksi peräti 1200 kilometriä pitkällä puolustuslinjalla on lukematon määrä erilaisia korsuja ja pesäkkeitä, kivi-, kaivanto- ja piikkilankaesteitä sekä puolustus- ja yhdyshautoja. Salpalinjalla ei ole koskaan taisteltu, sillä Neuvostoliiton hyökkäys jatkosodassa vuonna 1944 pysäytettiin ennen linjaa.
Puolustusvoimat ylläpiti salaisesti joidenkin linnoitteiden kuntoa kylmän sodan aikana 1950-luvulta 1980-luvulle asti. Salpalinja siirtyi vuonna 2003 puolustusministeriöltä valtiovarainministeriön haltuun osana valtion kiinteistöhallinnon keskittämistä. Valtiovarainministeriö on tehnyt päätöksen linnoitusketjun rakenteiden luovuttamisesta maanomistajille ja valmistelut käyttöoikeuden rajoitusten purkamiseksi aloitettiin vuonna 2018. Salpalinjasta luopuminen voi mahdollisesti vaikuttaa jatkossa maanomistajien rakenteita ja kiinteistöjä koskeviin vastuisiin sekä jokamiehen oikeuksiin.
Puolustusvoimat ylläpiti salaisesti joidenkin linnoitteiden kuntoa kylmän sodan aikana 1950-luvulta 1980-luvulle asti. Salpalinja siirtyi vuonna 2003 puolustusministeriöltä valtiovarainministeriön haltuun osana valtion kiinteistöhallinnon keskittämistä. Valtiovarainministeriö on tehnyt päätöksen linnoitusketjun rakenteiden luovuttamisesta maanomistajille ja valmistelut käyttöoikeuden rajoitusten purkamiseksi aloitettiin vuonna 2018. Salpalinjasta luopuminen voi mahdollisesti vaikuttaa jatkossa maanomistajien rakenteita ja kiinteistöjä koskeviin vastuisiin sekä jokamiehen oikeuksiin.
Sisäänkäynti majoitustunneliin ja panssaritorjuntatykin pesäkkeeseen.
Tikkaita pitkin pääsy tähystyskupuun.
Portaikkoa saman bunkkerin toiselta sisäänkäynniltä.
Samaa portaikkoa alempaa.
Tykki- ja konekivääriaseman välinen käytävä.
Tykkiasema.
Kivillä naamioitu tähystyskupu vuosimallia 1940.
Keskeneräisen bunkkerin sisäänkäynti.
Kipinäsadetta eräässä majoitustunnelissa.
Tämän bunkkerin huonetilassa on koroke ja ilmanvaihtoputkia.
Diskovaloin koristelemaani majoitustilaan on joskus voitu rakentaa puuparakki.
Kaasuntiivis panssariovi.
Panssarikiviesteitä Kymenlaaksossa.
Kynnysten korkeus vaihtelee ovesta riippuen.
Tästä konekiväärikammiosta on pääsy tähystyskupuun.
Kaksikerroksinen bunkkeri - ylhäällä valmius 45 mm panssaritorjuntatykille ja alhaalla konekiväärille.
Erään bunkkerin sisäänkäynnistä laskeutuvat portaat.
Portaat alhaalta päin.
Pääsy majoitustunneliin vasemmalle ja konekivääriasemaan oikealle.
Ruostuneessa ovessa on rujoa estetiikkaa.
Ilmanvaihtoventtiilissä on joskus ollut kiinni rypytetty ilmanvaihtoputki.
Majoitustila 20 hengelle, puinen sisäkatto.
Sisäänkäynnillä patterin tykkiasemaan.
Kaarevissa tiloissa ovat majoitustilat ja ammusvarastot.
Kehäpulttien keskellä tykkijalustalla on ollut nuotiopaikkakin.
Panssaritorjuntatykin pesäke.
Sama pesäke sisäpuolelta.
Talvehtevia yökkösiä löytyy sieltä täältä - samoin yksittäisiä lepakoita.
Keskeneräinen majoitustunneli konekivääriasemin varustettuna.
Luolamainen tila saa seikkailijan kipinöihin.
Lisää kipinöitä kahden tunneliaukon suulla.
Tunneleissa ovat omat valot tarpeen.
Sisäänkäynti konekivääribunkkeriin ja majoitustilaan.
Bunkkerin sisäänkäynnillä on panssaritorjuntatykin suojatila naamiomaalauksilla.
Konekivääriasema ulkoa päin.
Sama sisältä päin, sisäkatto verhoiltu teräslevyin.
Majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle.
Sama majoitustila valotehostettuna.
Konekivääriasemasta pääsee tähystyskupuun.
Sama, naamioimaton tähystyskupu ulkopuolelta. Matka jatkuu uusiin seikkailuihin pitkin tietä, jonka rakennustöissä vain vähän aikaa sitten on räjäytetty samanlainen bunkkeri.
Iltalehti on tehnyt haastattelun Salpalinjan kuvausprojektista - klikkaa kuvaketta!
|